Vähäinen pigmentti

Vähäinen pigmentti, hypopigmeentaatio (ei tule sekoittaa sanaan hyperpigmentaatio) aiheuttaa muuta ihoa vaaleampia ihoalueita. Tämä voi johtua joko melanosyyttien puutteesta tai niiden epäaktiivisuudesta. On myös mahdollista, että pigmentti puuttuu ihosta kokonaan. Vähentynyttä pigmenttiä voi esiintyä joko vain tietyillä alueilla tai sitten koko kehossa. Pigmentin puuttuminen tai vähäisyys voi johtua perinnöllisistä tekijöistä, palovammoista, kemikaaleista, tulehduksista tai sairauksista kuten vitiligo.

Vitiligo

Tämä ihosairaus esiintyy pieninä, epäsäännöllisinä läiskinä iholla. Pigmentin puute johtuu melanosyyttien vahingoittumisesta, mutta sen syyt ovat epäselviä. Yli puolelle vitiligopotilaista sairaus kehittyy ennen kahdenkymmenen vuoden ikää. Vitiligo on usein perinnöllinen, ja se usein liittyy sairauksiin kuten pälvikalju, kilpirauhasen liikatoiminta ja muut aineenvaihdunnalliset sairaudet. Stressi, trauma tai useat aurinkovauriot voivat pahentaa vitiligoa.

Yleisimmin vitiligoa tavataan kasvoilla ja erityisesti silmien ympärillä, otsalla, poskilla ja leualla. Muutokset ovat yleensä pysyviä, joskin kolmasosalla jonkinlaista pigmenttiä saattaa palautua sairastuneille alueille. Vitiligoon ei ole olemassa parantavaa hoitoa.

Arpijuovat eli raskausarvet

Raskausarpia (striae distansae) tulee ihoon, kun sidekudos venyy repeämispisteeseen saakka. Niitä aiheuttavat murrosikä, raskaus tai äkillinen painonnousu. Raskausarvet ovat myös yleisiä kehonrakentajilla. Yleisimmät ilmenemisalueet ovat lantio, reidet, takapuoli, rinnat, käsivarret jne. Tuoreina arvet ovat liloja tai punertavia, mutta ne vaalenevat vähitellen.

Raskausarpiin ei ole toimivaa hoitoa, mutta niitä on mahdollista ennalta ehkäistä pitämällä iho pehmeänä ja joustavana eli levittämällä säännöllisesti vartalovoidetta ja kosteuttavia öljyjä iholle.